Reino (1922-1986)
Siirin (Svanten sisko) ja Seemin poika Reino Leipälä syntyi Haapajärvellä 1922 ja muutti vanhempiensa kanssa Yhdysvaltoihin 1923 eli vain reilun vuoden ikäisenä. Synnyinmaahansa hän ei enää koskaan päässyt käymään, vaikka Kontupohjassa naapurissa asuneen Elinan mukaan hänellä oli kova Suomen kaipuu. Onneksi Suomen sukulaiset ehtivät käydä vieraisilla useamman kerran 1970- ja -80 luvuilla. Jutun lopussa olevan kuva on otettu tällaisen matkan aikana.
Reino oli 10-vuotias, kun perhe muutti Neuvostoliittoon 1932. Reino oli ehtinyt käydä Fitchburgissa koulua ja oppia englannin kielen, kun muutto koitti. Äidilleni, Lauralle, hän on kertonut, miten katkera hän oli vielä aikuisenakin Siirille siitä, että he muuttivat Neuvosto-Karjalaan. Reinon mukaan Amerikassa olisi ollut helpompi elämä.
Tutkija Timo Laakso ei löytänyt tietoa Reinosta sota-aikana ja epäili, että hän on ollut työleirillä tai vankilassa. Osan ajasta hän olikin. Reinon tytär Aili Starobinets kertoo, että Reino kutsuttiin puna-armeijaan sodan loppuvaiheessa. Leipä ja nälkä olivat koitua hänen kohtalokseen. Sodan lopulla Neuvostoliittoon alkoi tulla amerikkalaisia avustuspaketteja, ruokaa ja muuta tavaraa. Neuvostosotilaat lähtivät varastoon varastamaan tavaraa ja houkuttelivat Reinoa mukaan. Hän kun osasi englantia ja osasi lukea, missä paketissa ruokaa olisi. Reino ei halunnut lähteä, ja sanoi, etteivät suomalaiset varasta, mutta lopulta hän taipui ja lähti muiden mukaan. Sotilaat jäivät reissullaan kiinni ja Reino sai kuolemantuomion. Myöhemmin tuomio muutettiin 10 vuoden vankeustuomioksi Komin tasavallan Syktyvkarin vankileirillä. Voi vain kuvitella millaista leirillä oli. Suuri osa Stalinin ajan leirien vangeista kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin. Reino selviytyi.
Ammatiltaan Reino oli kirvesmies ja puuseppä. Hän asui 1970-luvulta lähtien Karjalan Kontupohjassa, osoitteessa Sandalskaja Naberezhnaja 69 eli osoitteessa ”Santalajärven rantatie 69”. Hänen viimeisin puolisonsa oli Hilkka Mirjami Myöhänen, venäjäksi Mirja Myöhänen, suomalainen loikkari. Mirjalla oli tytär aikaisemmasta avioliitosta, Svetlana Harlamova, joka kuoli 2019. Svetlana Harlamovilla oli poika, joka asuu edelleen Kontupohjassa.
Reino Leipälän ensimmäinen vaimo oli Saara Ojala. Hän oli syntynyt Amerikassa Seattlen lähellä Buckleyssä. Hänen vanhempansa olivat Iivari Ojala ja Anni Tervonen. Iivarilla oli ollut Suomessa perhe, mutta vaimo ei halunnut muuttaa Amerikkaan. Iivari ja Anni olivat menneet omia teitään Amerikkaan. Siellä he tutustuivat, menivät naimisiin ja saivat kaksi lasta, Eeron ja Saaran. Perheellä oli Amerikassa oma maatila taloineen ja karjoineen ja turvattu toimeentulo. Amerikassa tuohon aikaan kiertäneet värvääjät saivat kuitenkin houkuteltua Iivarin muuttamaan Neuvostoliittoon. Anni esitti, että Iivari voisi mennä ensin yksin ja hän tulisi lasten kanssa perässä. Iivari ei kuitenkaan suostunut tähän ja koko perhe muutti vuonna 1933.
Aili Starobinetsin muistelujen mukaan Ojalan perhe joutui Neuvostoliitossa Rostoviin Etelä-Venäjälle Kylväjä-nimiseen kommuuniin. Anni itki muutaman kuukauden, kun hän tajusi, miten hirveän virheen he tekivät. Mutta paluuta ei ollut. Saara-tytär sairastui kommuunissa malariaan. Perhe lähti myöhemmin kohti Karjalaa. Vainot olivat alkaneet ja he valvoivat joka yö ja pelkäsivät, että heitä tullaan hakemaan. Iivari haettiinkin, niin kuin lähes kaikki suomalaiset miehet Karjalassa. Hän joutui työleirille Siperiaan ja menehtyi siellä sota-aikana. Anni joutui Saara-tyttären kanssa evakkoon Siperiaan ja Eero puna-armeijaan.
Saara ja äitinsä selvisivät sota-ajasta. Kun Reino oli vapautunut omasta vankilareissustaan hän tapasi Saaran. Heillä on yhteinen Aili-tytär. Aili Starobinets muutti miehensä Jevgenin kanssa Suomeen 1997.
Reinon seinänaapurina asunut Elina muistelee, että Reino oli rauhallinen ja työteliäs mies. Hän oli myös hyvin musikaalinen ja soitti Kontupohjan kaupunginorkesterissa mandoliinia. Laura tapasi Reinon yhden kerran, joskus 1970-luvun puolivälissä Leningradissa. Reino oli harmitellut, ettei hän koskaan pääsisi Suomeen, sillä hän on ollut vankilassa leivän varastamisesta. Lauran mukaan Reino oli paitsi musikaalinen myös kova tanssimaan. Niinpä serkukset tanssivat yhden illan leningradilaisen hotellin ravintolassa. Siiri-täti oli päivittelyt ääneen, että nuo kaksi ne ovat samanlaisia.
Reino jäi eläkkeelle 64-vuotiaana ja ryhtyi remontoimaan yhdessä naapurien kanssa taloaan, josta näkyy kuva tämän jutun lopussa. Talonkin tarina on traaginen, sillä sen rakensi suomalainen loikkari Jaakko Väisänen vuonna 1926. Hänet tapettiin Stalinin vainoissa vuonna 1937.
Suomi ei koskaan kadonnut Reinon sydämestä. Sen kertoo tarina hänen viimeisistä hetkistään. Reino oli kova penkkiurheilija ja seurasi innokkaasti urheilua televisiosta. Joulukuussa 1986 hän seurasi televisiosta jääkiekkoa, Izvestija-turnausta, jossa pelasivat vastakkain Suomi ja Neuvostoliitto. Kun Suomi sai ottelussa ratkaisumaalin, Reino sai ilosta ja tunnekuohusta sydänkohtauksen ja kuoli ottelun päättyessä.
Suomen sukulaiset kävivät tapaamassa Reinoa ja Leiniä 1980-luvulla. Kuvassa vasemmalla Veikko Myllylahti, takana Antti Syrjäniemi, ovella Leini, hänen edessään Harold Hietala ja edessä Reino. Oikealla Reinon tytär Aili Starobinets ja hänen miehensä Jevgeni.
Kuva: Aili Starobinetsin arkisto
Tässä talossa Siiri asui viimeisen vuotensa 1979-80. Sen jälkeen siinä asui Reino Mirja-puolisonsa kanssa. Talossa asui kaksi perhettä.